50-v. Juhlakooste 2013
Ilomantsin JHL yhdistys vietti 50-vuotis juhlapäivää 21.9.2013 Möhkön Mantan Majatalolla. Juhla oli lämminhenkinen ja tunnelmallinen, josta saimme palautetta myös vierailijoilta. Muista ammattiyhdistyksistä oli edustajia ja lahjoin sekä kukkasin toivot onnittelut yhdistyksellemme. Yhdistyksemme puheenjohtajan Pekka Korhosen avajaissanojen jälkeen oli vuorossa liiton edustajan Kirsti Koskinen puhe. Ilomantsilaiset taitajat Marko Tuovinen ja Jelena-tytär lauloivat, Impivaaralaisten näytelmänä oli kalevalainen tarina....Vahvikkeeksi nautimme Mantan emäntien valmistamaa maukasta liha- ja kalakeittoa sorttimenteineen ja kakkukahvit lopuksi.
Kutsussa puheenjohtajan Pekka Korhosen tervetuliaissanat:
Tervetuloa juhlaamme juhlistamaan, vuosia menneitä muistelemaan , ohjelmaa vakavaa meillä ei ole, kurttuotsaista mustin puvuin, joku meistä ehkä pagisee. Vähän muistuttelee mennehistä. Päälle soittoa ja huvitusta, naurun aihetta totta kai. Sitten syödään ateria, vatsamme täyteen einehellä. Päälle kahvit kera kakun, papuväkövä imelänsiivellä. Olkaa ylenäijä tervetulleita!
Juhlavuoteen liittyi vielä Liiton toiminnan johtajan Jarkko Elorannan vierailu Toivonlahdessa lauantaina 30.11.13. Mukana oli hallituksen jäseniä ja Pogostan Sanomat. Toimittajan kirjoittamat jutut tulivat paikallis- lehteen ja Pohjois-Karjalaan
Sydämelliset kiitokset kaikille juhlaan osallistujille läsnäolostanne!
Kirsti Koskinen
Juhlapuhe 21.9.2013
Ilomantsin JHL 50 v
Hyvä juhlaväki
Hyvät naiset ja miehet - ystävät
”Ei ole olemassa yhteistä tahtoa
automaattisesti annettua
Rakennettava se tahto on
aina uudestaan
kuin uudisrakennus
Yhteistä ajatustyötä
sovittelua
toinen toistemme kunnioittamista
Rehellisyys peruspilarina
Näin rakentuu yhteinen tahto
rakentajain onneksi”
tämä oli Osmo Hekkalan mietelmä
Yhteistä tahtoa on tarvittu myös silloin, kun Ilomantsin KTV ry, nykyinen Ilomantsin JHL ry perustettiin vuonna 1963. KTV:hen liittona kuului silloin 31 000 jäsentä, nyt JHL:ssä on jäseniä 240 000.
Suomi koki 1960- ja 70-luvuilla yhden eurooppalaisen historian rajuimmista
rakennemuutoksista. Sodassa köyhtynyt ja jälleenrakennuksen läpi ponnistellut
maatalousvaltainen maa muuttui lyhyessä ajassa kaupungistuneeksi teollisuus- ja
palveluyhteiskunnaksi. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat aikuistuivat ja
astuivat työelämään tämän murroksen nopeimmassa vaiheessa.
Hyvinvointivaltion suuret uudistukset kuten päivähoito, peruskoulu ja terveyskeskukset
lisäsivät kunnallisen työn määrää ja kehittivät sen laatua.
Muuttoliike johti vilkkaaseen rakennustoimintaan, kun tarvittiin lisää kunnallistekniikkaa,
kouluja ja sairaaloita. Maaseutukin alkoi saada kaupunkimaisia piirteitä: väki keskittyi taajamiin, vanhukset muuttivat kyliltä palvelutaloihin, elinkeinorakenne monipuolistui ja palkkatyö yleistyi.
Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV kasvoi tässä muutoksessa maan suurimmaksi ammattiliitoksi.
Suuret ikäluokat olivat kasvaneet yhdessä toimimiseen, mikä näkyi ammatillisen järjestäytymisen kasvuna varsinkin 1970-luvulla. Talkoohenkinen toimintakulttuuri oli voimissaan ja mukaan saatiin runsaasti myös nuoria.
Hyvä juhlaväki
Onko meillä intoa ja tavoitteita kuten 50 vuotta sitten ammattiliiton toiminnassa mukana olleilla – rohkeilla naisilla ja miehillä?
Liittomme ei voisi menestyä yhteiskunnallisen elämän tyrskyissä, ellei sillä olisi arvoja ja unelmia paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta ja maailmasta. Siksi markkinahumun ja kansainvälistymispaineiden keskelläkään ei saa hukata oikeudenmukaisuutta ja solidaarisuutta yli ammatti-, kunta- ja maiden rajojen. Myöskään kunnallisena tuotettujen hyvinvointipalvelujen merkitystä ei tule unohtaa.
Onko kansanliikkeiden ja suurten visioiden aika ohi, kun elämä ja asiat pirstaloituvat ja isoista hankkeista siirrytään projekteihin? Syrjäyttääkö yksilökeskeisyys yhteisöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden?
Mielestäni ei välttämättä. - Ihmisten halu kuulua yhteen ja vaikuttaa – muuttaa maailmaa - ei ole kadonnut mihinkään – asiat ja toimintatavat vain muuttuvat. Voisikin ehkä sanoa, että verkko ja nettiyhteydet ovat nykyisin yhdistysten uusia kohtaamispaikkoja.
Suomella on menossa historiansa suurin ikäpolvenmurros, koska suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään. Poistuman huippu oli vuonna 2012, jolloin eläkkeelle siirtyi 70 000 henkilöä.
Työvoiman poistuma koettelee kaikkia toimialoja, mutta suurinta se on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, missä työskentelee huomattava osa JHL:n jäsenistöstä.
Nuoria ikäluokkia tulee vuosittain vähemmän työmarkkinoille kuin toisesta päästä lähtee eläkkeelle. Osaavasta työvoimasta tullaan lähivuosina kilpailemaan entistä enemmän.
Hyvä juhlaväki
Erityinen huolenaiheemme on jäsenten jaksaminen, sillä jatkuva säästöjen etsiminen sekä palvelutapojen ja -rakenteiden muuttaminen haittaavat niin fyysisesti kuin psyykkisestikin henkilöstöä työpaikoilla.
Tässä säästöbuumissa jotkut hyvin toimeentulevatkin kunnat ja niiden osakeyhtiöt ja liikelaitokset käynnistävät säästöohjelmia. Näiden avulla henkilöstömenoja pyritään karsimaan. Heikoimmin menestyvät kuntakonsernit ovat käynnistämässä tai toteuttavat jo lomautuksia. Osa suunnittelee irtisanomisiakin.
Lyhytaikaisetkin lomautukset alentavat huomattavasti pienipalkkaisten ihmisten ansioita ja talouden tasapainottaminen näissä kotitalouksissa voi viedä pitkän tovin. Muutoinkin kapea leipä kapenee entisestään!
Palvelurakenteita uudistetaan yhtiöittämällä, kilpailuttamalla tai muutoin ulkoistamalla palveluita. Kunta- ja SoTe-uudistukset antavat odottaa, mitä niistä vielä seuraa henkilöstölle.
Työntekijöitä pidetään vuodesta toiseen määräaikaisissa työsuhteissa - pahimmillaan vuosienkin ketjutuksessa. Määräaikaisissa työsuhteissa työntekijät joutuvat pinnistelemään sairainakin työssä, eivätkä he uskalla riitauttaa työsuhteiden laitonta ketjutusta, sillä aina on pelko, ettei seuraavaa pätkää tulekaan.
Epävarmuus työstä ja tulevaisuudesta kalvaa monen mieltä. Puhutaan työurien pidentämisestä, mutta tässä tilanteessa taitaa käydä päinvastoin. Ihmiset uupuvat ennen aikojaan.
Monet ajattelevat, että miksei kuntien henkilöstöä koske samat lomauttamisen ja irtisanomisten pelisäännöt kuin yksityistä sektoriakin. Kyllä koskevat, valitettavasti. Suurin osa kunnan palveluista on kuitenkin lakisääteisiä ja ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja elämänlaatuun sekä tulevaisuuteen vaikuttavia palveluita. Niitä tarvitaan ja käytetään päivittäin. Väkeä lomautettaessa työssä olevat joutuvat hoitamaan vajaalla henkilöstöllä kuitenkin kaiken eteen tulevan, koska kuntalaisten on palvelunsa saatava tällöinkin.
Lomautustilanteessa syntyvien säästöjen todellinen määrä jää usein arvioimatta ennen päätöksentekoa. Säästöt eivät jää ”puhtaana” kunnan kukkaroon, vaan ne aiheuttavat mm. verotulojen alenemaa, kasvavia sairauspoissaolokuluja henkilöstön venyessä äärimmilleen näissä tilanteissa- sekä lisääntyneitä palkanlaskennan kuluja, kun palkanlaskijaparat rustaavat lukemattomia palkkatodistuksia ja tekevät palkkoihin korjauksia.
Me ammattiliitossa yritämme auttaa jäseniämme sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti kaikin tavoin niin, että henkilöstömenojen säästöt mahdollisimman vähän hankaloittaisivat henkilöstön elämää ja työssä jaksamista. Kunnilla on kova vastuu tehdessään päätöksiä henkilöstösäästöistä.
Maan hallitukselta toivomme malttia ja harkintaa kuntapalvelujen uudistamisessa. On välttämätöntä tehdä uskottava arvio siitä, miten uudistukset todella vaikuttavat, jotta ne eivät ainoastaan vahingoita kansalaisia ja kuntatyöntekijöitä.
Kuntien velvoitteiden purku vaikuttaa palvelujen kattavuuteen, saatavuuteen ja laatuun. Jos velvoitteita ja palveluja vain siirretään yksityisen markkinavetoisen palvelutuotannon armoille, se johtaa kustannusten nousuun ja tulonsiirtoon kansalaisilta yrityksille.
Väärin toteutetut uudistukset iskevät sekä kunnan työntekijöihin että yksityisiä hoiva- ja hoitopalveluja tuottaviin yrityksiin. Kuntalaiset kärsivät heikommista palveluista, ja samalla syödään pohjaa tulevalta kasvulta.
Kunnissa pitää ensin käyttää omien palvelujen kehittämisen keinot. Työntekijät ovat jo monin tavoin osoittaneet valmiutensa ja kykynsä kehittää palveluja muun muassa toteuttamalla tuloksellisuuskampanjoita yhdessä kuntatyönantajan kanssa.
Hyvä juhlaväki
Ilomantsin JHL:n 50-vuotisjuhla ajoittuu mielenkiintoiseen aikaan. Liitolle valmisteltiin uusi liittostrategia, jossa arvoiksemme määriteltiin jäsenlähtöisyys, valppaus, yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus ja yhteistyöhakuisuus. Visiomme vuodelle 2017 on, että JHL on kokoava voima, joka nostaa hyvinvoinnin ammattilaiset arvoonsa. Parhaillaan liiton toimintoja organisoidaan uuden strategian mukaiseksi ja toimintoja kehitetään arvojemme mukaisesti, vastaamaan entistäkin paremmin edunvalvonnallisiin; jäsenistön ja yhdistysten tarpeisiin. Edunvalvontatyössä riittää haasteita ja tehtäviä, kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Myös neuvottelut mahdollisesta uudesta työmarkkinaratkaisusta ovat olleet täydessä käynnissä viime viikkoina.
JHL on aloittanut työehtosopimusneuvottelut omilla sopimusaloillaan keskitetyn ratkaisun pohjalta. Liiton hallitus päätti asiasta yksimielisesti pari viikkoa sitten.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos keskitetystä työmarkkinaratkaisusta eli työllisyys- ja kasvusopimus - syntyi elokuun lopussa. Liittojen neuvottelujen takaraja on 25. lokakuuta. Silloin keskusjärjestöt toteavat, onko sopimus riittävän kattava ja ovatko maan hallituksen toimenpiteet riittäviä.
Neuvottelutuloksen mukainen sopimus on kaksivuotinen ja siinä on optio kolmannesta vuodesta. Palkankorotukset ovat yleiskorotuksia. Ensimmäinen korotus on 20 euroa kuukaudessa. Toinen korotus on 0,4 prosenttia palkasta, ja se maksetaan vuoden kuluttua ensimmäisestä korotuksesta. Kesällä 2015 järjestöt päättävät, jatketaanko sopimusta vielä kolmannella vuodella.
JHL ei hyväksy mitään tekstiheikennyksiä tai työelämän laatuun liittyviä huononnuksia, vaan tavoittelee tuloksellisuutta, työhyvinvointia ja työuria tukevia kirjauksia.
Jotta JHL voi liittona olla mukana työllisyys- ja kasvusopimuksessa, on sen kaikille jäsenille saatava työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset virka- ja työehtosopimukset.
Paras juhlaväki
Ilomantsin JHL ja sen edeltäjä Ilomantsin KTV on tullut minulle tutuksi kahdenkymmenen vuoden aikana erityisesti ihanista yhdistysaktiiveistaan, jotka ovat tunnollisesti, innostuneesti ja hyvin hoitaneet jäsenistön edunvalvontaa ja järjestötoimintaa. On ollut antoisaa saada tehdä kanssanne yhteistyötä. Arvostan suuresti teitä ja työpanostanne.
Ilman jäsenistöä ja yhdistysten tekemää tärkeää työtä ei olisi liittoa, eikä liitolla sen nykyistä asemaa maan suurimpana ammattiliittona, vahvana työntekijöiden edunvalvojana, työelämän kehittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.
Lämmin kiitos kaikille Ilomantsin JHL:n entisille ja nykyisille toimijoille arvokkaasta toiminnastanne työntekijöiden aseman parantamiseksi, sekä hyvästä yhteistyöstä.
Tuon Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja JHL:n Itä-Suomen aluetoimiston lämpimät onnittelut ja tervehdyksen Ilomantsin JHL:lle; sen toimijoille ja jäsenille, yhdistyksen juhliessa 50-vuotistaivaltaan. Toivotan yhdistyksellenne menestystä myös jatkossa.
Lopuksi kaikille kannustukseksi Norman Vincent Pealen (Pieilin) mietelmä:
”Niille, jotka innostava idea on saanut syttymään,
ja jotka omistautuvat sille ja antavat sen hallita ajatuksiaan,
avautuvat uudet maailmat.
Niin kauan kuin riittää innostusta,
riittää erilaisia mahdollisuuksiakin”
Kiitos
Kuvia juhlasta Mantan Majatalolta
LOPPUSANAT:
Vuodet vierivät nopeasti, aika laukkana kiirehtää. Muistella täytyy menneitä, vanhoja mieleen nostatella. Tekijöitä paljon yhteisen hyvän, palvelijoita koko kunnan. Topakasti hoidamme yhteistä hyvää, vankkana tukena jäsentemme hyväksi. Intoa uutta myös juhlasta saamme, eväitä hyviä tuleviin vuosiin. Paljon kiitoksia JUHLAVÄELLE, kaikin tavoin meitä muistaneille. Työtä jatkamme edelleen, matkaa seuraavaan kymmeneen. (Pekka Korhonen).